Blogi

Lue omalla vastuulla

Blogi

Kirjoitan blogiani lähinnä omaksi huvikseni ja ajatuksien herättämiseksi. En suinkaan ole välttämättä oikeassa, eikä se ole tärkeää. Lukijan kannattaa pitää oma totuus, sitä en halua muuttaa. On hyvä, että on ajattelua, ja että se kehittyy. Kirjoitan lähinnä vinkkejä, myös ihan asiaakin saattaa joskus tulla. Ihmisen hyvinvointi, luonto, luovuus ja pysähtyminen ja itsen kuuntelu ja itsensä kehittäminen ovat näissä kirjoituksissa olennaisina teemoina. Avoimin mielin... Otan mielelläni vastaan palautetta ja sitä voi lähettää vaikkapa Ota yhteyttä -sivun kautta.


MYÖTÄ- VAI VASTAVIRTAAN

06.08.2016 13:30 — Kirjoittanut Jaana KallioPermalink

Catherine Ingman: Elämästä tulee ihmeellinen seikkailu,  kun annamme viedä sen meitä sen sijaan, että ajaisimme sitä takaa. Se tarkoittaa sitä, että tunnemme ja liikumme maailmassa viattomin sydämin. Ei ole niin tärkeää, minne päädymme tai mitä näemme matkan varrella.

Milloin kannattaa toimia?

"Kun olet selkeä, et ajattele. Toimit vain." Ihannetilanteessa inspiraatio on läsnä ja siitä seuraa yllyke johonkin toimintaan.

Jos on sisäisiä ristiriitoja, vastakkaisia uskomuksia, niin toiminta ei ole puhdasta. (Joe Vitale). Jokin sisälläsi haluaa toisaalta sitä, toisen osa taas toista. Kun ei tiedä, voi mietiskellä, pysähtyä kuuntelemaan vastauksia.

Myötävirtaan- ajattelussa on tärkeintä

  • että toimit, kun tuntuu hyvältä, luotat sydämesi ääneen
  • et ryntäile mihin sattuu vaan pysähdyt ja kuuntelet itseäsi riittävän usein
  • annat asioiden tapahtua enemmän kuin että väännät niitä itse väkisin
  • älä luule tietäväsi, että mikä on tärkeää tai mikä on elämäntehtäväsi - anna elämän näyttää ja kuljettaa, elämä on ihmeellisempää...

Kun olet soutanut pitkään vastavirtaan, voimat häviävät. Saavutukset ovat kovan työn takana, jos niitä sitten onkaan. Ilo on hävinnyt. 

Entä kun pysähdyt. Annat veneen kääntyä. Ja alat liukua sinne minne kuuluukin, asiat alkavat tapahtua sinulle. Pysähtyminen on tärkeää. Huomaaminen on tärkeää. Läsnäolo hetkessä on tärkeää.

On sanottu, että asiat tapahtuvat helpoiten silloin, kun aura on puhdas. Eli pidä itsestäsi huolta, hoida itseäsi, anna asioiden tapahtua...

Ja ihan sitä samaa opettelen itsekin. Ja siinä ohessa tervettä itsekkyyttä. 

Myötävirtaan...





Mielikuvien hyödyntäminen yritystoiminnassa

06.08.2016 13:09 — Kirjoittanut Jaana KallioPermalink

Heräsin aamulla varmaan ja upeaan ideaan: mielikuvien käyttöön yritystoiminnassa.

Mielikuvien avullahan voimme tehdä mitä vain, luoda uutta ja käsitellä vanhaa. On tehty tutkimuksia, miten mielikuvat vaikuttavat ajatuksiimme, käyttäytymiseemme ja terveyteemme.

Miksei sitten yritystoiminnassa? Mikä estää? Olemmeko jo liikaa vasemman aivopuoliskomme vankeja? Emmekö anna luovuuden kukoistaa? Pelkäämmekö jotain?

Miten mielikuvia voisi hyödyntää yritystoiminnassa...

Oman itsesi kautta, oman hyvinvointisi kautta...uusien ideoiden kehittelyssä, vuorovaikutuksessa, erilaisissa näkökulmissa, hyvinvoinnin kehittämisessä...yrityksen perustamisesta lähtien lähes missä tahansa... meidän alitajuntamme hyödyntää mielikuvia. Ja puhutaan laajemmin, mielteistä, kuvien lisäksi mukana ovat tuntemukset, äänimaailma, aavistukset...kaikki...

Ja mitä ajattelemme, toistamme, ajattelemma uudelleen ja uudelleen, toteutuu se helpommin. Kun se on kuviteltu, tulee siitä osa todellisuutta ja siihen osaa tarttua paremmin.

Olikohan se unen viestinä, että luota hetkeen, luovuuteen ja iloon, mihin se johdattaakaan! Ja siihen, että esteet, olivatpa ne mitä tunnelukkoja tai mitä mielen esteitä tahansa, kannattaa käsitellä niitä pois ilon tieltä. Ja muistaa pitää itsestä huolta ja antaa aikaa, jotta se ilo ja valo pääsee loistamaan, sellaisena kuin se siellä sisimmässä pilkistää!

Uskokaa tai älkää, että tämä idea oli parempi juuri silloin, kun heräsin. Tämä oli NIIN totta. Nyt jotekin taas vasen aivopuolisko on tehnyt tästäkin asiasta niin realistisen. Se idea oli niin helppo ja puhdas. Ota tästä lukijana vaan irti se. Unohda muu. Luota vain omaan intuitioosi.

Hyviä unia ja mielikuvia!




Aina vain lunta

11.04.2016 22:47 — Kirjoittanut Jaana KallioPermalink

Olen samanlainen kuin kissani.

Me ollaan täällä kuin kesäihminen tai kesäkissa. Minä ja kissani.

Joka aamu toinen kissani haluaa ulos ja odottaa, että pääsisi juoksemaan metsään. Ei haittaa, että kissalla ikää on jo 15 vuotta. Siis tulee täyteen kuun lopussa. Joka aamu hän oven avauduttua ihmettelee, että miten se on mahdollista, miten se voikaan olla mahdollista, että vieläkin on lunta. Lunta on ollut jo todella kauan, eikö pitäisi olla jo kesä? Eikö ole aika jo jahdata hiiriä?

Ja uusi päivä, ehkä vähän lämpimämpi, ja taas... Vielä on aivan liikaa lunta. Ja tämä jatkuu, aamusta toiseen. Aina vaan lunta. Lunta....

Miten sitä voi kissa tai ihminen ymmärtää, että täällä on. Entisellä kotipaikkakunnalla on jo melkein kesä. Ja täällä ovat hiihtoladut parhaimmillaan...

Toinen kissani ei talvesta piittaa. Käy varmuuden vuoksi aina hiekkalaatikolla. Sitten vasta ihan kesällä uskaltaa mennä ulos.

Myös luonto ja puut ovat kärsineet lumikuormasta. Moni puu on katkennut, kun lumikuorma oli jo liian painava. Onneksi lumet ovat nyt puista hävinneet ja luonto selviää sittenkin.

Onneksi valo lisääntyy päivä päivältä ja auttaa uskomaan, että kyllä se kevät sulattaa lumen ja kesä tulee kuitenkin...